Päät(tämät)öntä menoa

Joku sanonta taitaa olla olemassa siitä miten keskeneräisyyksiä ei pitäisi esitellä mutta en oikein usko sen valmistumisnopeuteen vaikuttavan vaikka niin teenkin,tai hitauteen, ei sen puoleen. Missään nimessähän ei voi olla kyse siitä ettei täällä nyt muita olekaan kuin keskeneräisyyksiä, hommasta toiseen pomppiminen ja jatkuva mielensä muuttaminen kun ei kuulu luonteenpiirteisiin,ei niin millään muotoa...

Hetekan muutos divaaniksi ei ole viime päivinä ollenkaan juurikaan edistynyt,rungon sain maalattua jo aiemmin mutta miten musta tuntuu että tein väärän värivalinnan,maalaamisen jälkeen tuli mieleen että kaikista kivoin tuo EHKÄ olisi vanhan sinkin värisenä,vuodenaika ei vaan suosi suhumaalauksia, autotarvikeliikkeet kuulema myy sinkkimaalia "maalimaalina" mutta jos oikein ymmärsin se on melko myrkyllistä joten uusintamaalaus jäänee odottamaan ensi kesää,toisaalta saattaahan se mieli muuttua moneen kertaan jo sitä ennen...Ja mistäs sen tietää onko hetekakaan enää maisemissa ensi kesänä.




Tarkoitus on kiinnittää patja hetekan pohjasäleikköön ISOilla napeilla,se on jo varma päätös,tyttö kun käyttää hetekaa "sisätramppana" niin patjan paikallaan pysyvyys ei ole ihan paras mahdollinen tällä hetkellä.



Talveksi tuo on tarkoitus päällystää edellisen postauksen sohvakuvan tapaisella palmikkoneuleella,toisaalta sitten taas pellavapäällinenkin ois niiin ihana.Ja moni,moni muukin kangas!Pieni päätynoja ja vielä pienemmät käsinojantapaisetkin tuohon tulee,siis puiset.Vaikka sitten taas toisaalta,ne pellavaisetkin ois aika kivat...Tai jonkut muut kankaiset,tai metalliset,nahkakin vois olla aika jännä.Joten selkeet on suunnitelmat...



Peppi ihmetteli tuolla pari postausta takaperin että millä ihmeen metallinkeräyspisteellä mä käyn löytöjä tekemässä ja nyt mä ihmettelen sitä samaa itsekin,kuvien isot lyhdyt bongasin eilen yhden metallinkeräyspöntön vierestä ihan muilla asioilla liikkuessani,ihan ehjätkin vielä.Tykkään kuitenkin.Tai no en olekaan ihan varma.Ehkä tuunaan,ehkä en.



Ilmaisena voi melkein pitää tuota ikkunanpokaakin,kahdella eurolla ostin sen kaverilta,nyt vaan pitäsi keksiä siihen jotain täytettä,tunnelmavalot kenties.Tai yhtä hyvin ihan jotain muuta.Laitoin sen nyt tuohon noinpäin mutta toisinkin päin vois olla kiva,siis toisessa paikassa,tai tässä,en mä tiedä.
Päät(tämät)öntä menoa sullekin♥

Ihan kiva

Helpotuksen huokaus putkahti suusta tänään kun koulusta lähdin,melkoisen rankka mutta äärimmäisen mielenkiintoinen piirustuspainotteinen  kurssirupeama on tältä erää takana. Ai piirustusko muka rankkaa saatat ajatella joku mutta joo'o, täälläkin vilauttamillani "taidoilla" se on,tuntuu että  omilla äärirajoilla on menty muutama viime viikko,miten voikin niin yksinkertainen olla niin monimutkaista!Kuviakin laitan kunhan taas järkytyksistäni toivun...

Suutarin lapsella ei ole kuulema kenkiä ja verhoilijan sohvakin on ollut tekeillä kuukausia kotvan,tyynyt päällystin jo aikapäiviä sitten...


...mutta rungon verhoiluun varattu kangas onkin sitten sievästi roikuskellut just sen kotvasen.Mikä kumma siinä onkin etten saa noihin omiin verhoiluhommiin tartuttua vaan siirrän ja suunnittelen ja siirrän taas,samanaikaisesti tekemätön työ ärsyttää vaan ei vissiin tarpeeksi kun en kerran sitä tee,kumma juttu.

Roikuskelevaa mallia
Alunperinhän sohva oli alakuvan kaltainen mutta poistin siitä jo aiemmin tuon kulmapalan.


ennen

Kolmisen kymppiä tuli hintaa sohvan muutokselle,tyynyissä on kirpparilta muistaakseni kympillä löydetty sohvanpeitto kankaana ja rungossa Elloksen -50%-alesta tilattu sohvanpeite myöskin,hankauksen kestoahan noissa ei ole peetäkään mutta väliäkös sillä,äkkiähän mä tuo uudelleen verhoilen.Joo niin varmasti.
Joku tarkkasilmäinen saattaa huomata PIENEHKÖN värieron rungon ja tyynyjen välillä,itse en ollut kovin tarkkasilmäinen tilausnumeroa näpytellessäni mutta väliäkös silläkään,ihan kiva tuo on noinkin,runkokangas on ihan samanvärinen kuin sohvapäytä joten ainahan mä voin väittää että ihan tarkoituksellista touhua.


Kirppispöydän pito oli ja meni,kamalasta määrästä tavaraa pääsin eroon ja mistä en päässyt lahjoitin hyväntekeväisyyteen joten ihan perusteltua ostaa jotain tilalle,kuten nyt vaikkapa kahden euron  jumppapallo,sitähän tarttee aina:) Tuo piti tuunata,sain koulukamulta vinkin että virkkaamalla tuohon päälle "hupun" saa tosi kivan näköisen neulerahin.Tuunaukset jäi tekemättä kun tyttö nosti metakan miten mä meen ja pilaan hyvän pallon laittamalla sen päälle jotain ihme kangasta:) Pitäköön lapsonen pallonsa,ostan toisen ja virkkailen siihen sitten päällisen,minusta tuo kuulosti niin kivalta idealta että ihan pakko sitä on kokeilla.

Söpö pikkujakkara löytyi vitosella ja jo aiemmin kirpparilta muistaakseni eurolla ostettu nuottiteline odottelee höpsöä valoviritystä.
Kaaoksenkesyttäjä-Annukka arveli tuolla aiemmin että luvassa olis hetekasta värkkäillyn "päivävuoteen" esittelyä mutta eipäs olekaan vielä tämän enempää,homma on kesken varmaan seuraavat pari kuukautta vielä kotvan mutta sain mä tuohon viereen shakkilaudasta ja vanhoista klaffipöydän jaloista värkkäiltyä pienen laskutason,mies teilasi mun hienon stringisuunnitelman,oli sitä mieltä että saadaan kuolemantauti niistä *piipin* "homeisista" laudoista,tosin lupasi hankkia vähemmän homeiset laudat tilalle joten eiköhän se suunnitelma kuitenkin toteudu.

 Heteka-suunnitelmista sen verran että kun näin alla olevan kuvan niin mun sydän melkein suli,ihan pakko pakko pakko saada siihen tuollainen neulepäällinen,olin jo ostoskoriin neulepeittoa klikkaamassa kun mulla ns. välähti mutta miten,sen näet kuukausien kotvasen kuluttua.Melko työlään kotvasen,luulen mä.


 Viimeiseksi aioin laittaa kuvan työpöydästä jonka ääressä läksyni teen,se kun kuvastaa niin hyvin mua itseäni,ihan yksyhteen voisin väittää mutta en nyt viitsi alkaa järjestelmällisyyttäni ylistämään...


...joten tämän kuvan myötä toivotan sulle

Kivaa viikonloppua♥


Arkeologisia kaivauksia

Äkillisestä päähänpistosta (onkohan muunlaisia olemassakaan) menin ja varasin syyslomaviikolle kirppispöydän joten ihan niin letkeän leppeissä tunnelmissa loma ei ole edennyt kuin etukäteen haaveilin.Jokainen joka on kirppistavaroita joskus lajitellut ja hinnoitellut tietää että vaivaahan siitä on,vallankin jos sattuu olemaan henkilö joka kantaa "ylimääräisen" tavaran kellariin joskus jätesäkissä,harvoin pahvilaatikossa ja käyttää yleisimpänä siirtovälineenä ns.sylystä.Minähän en tietenkään tuohon huithapeleiden heimoon kuulu,hyvinkin tarkkaa kirjanpitoa pidän siitä mitä kellariimme kannan,niinkuin arkeologien tietysti täytyy "löydöistään" pitääkin.

Jep,joku merkintävirhe tai jopa vuosien paussi oli kirjanpitoon kuitenkin päässyt syntymään,itkunaurut meinas päästä jo kellarin ovella ja hetken häivähti päässä mission impossible-ajatus vaan eihän siinä itkut sen paremmin kuin naurutkaan auta,kun on pöytä varattu ja MAKSETTU niin toimeen oli tartuttava.Nyt harmittaa etten tullut kuvailleeksi kellarin hävityksenkauhistusta,siinä olis saanut vertaistukea moni muukin tarvitsen tuota vielä joskus-hamsteri...

Tosin itselleni paljastui että mä en tarvitse,en todellakaan  tarvitse tavaroita joita esiin räjäytellessäni koin kerta toisensa jälkeen ahaa-elämyksen että ai mulla on tällänenkin,enpäs muistanut ollenkaan,millonkas mä tälläsen olen hankkinut,mielessä kävi jo epäluuloinen ajatus että "joku naapuri" käyttää meidän kellarikomeroa omien tavaroidensa säilyttämiseen mutta järki palasi päähän kun vilkaisin muiden varastoja,tiptopkunnossa kaikki paitsi oma,siinä meni vimeinenkin tsäänsi itsepetokseen.

Aloin myös ihan todella ymmärtää ihmisiä jotka hankkiutuvat kaikesta ylimääräisestä eroon heti kun se jokin osoittautuu ylimääräiseksi,jumprahuiti sentään sitä vapauttavaa tunnetta kun kellarikomeron peräseinä alkaa häämöttää,horisontissa kylläkin vielä mutta näkyvissä kuitenkin,melkein heitin jo kaukoputkenkin menemään mutta eipäs nyt liioitella kuitenkaan:)

Ylimääräisistä tavaroista eroonpääsemisen huumassa ostin sitten ihan vaan "pari" tavaraa kirpparilta omaa pöytää täytellessäni,mutta lupaan ja vannon kautta kiven ja kannon että kaikki ostamani tavarat olivat sellaisia jota mä saatan vielä joskus tarvita.


Nyt relataan♥

Sisustuskeijun manit vs. tuunailu

KOTOMON TAINALTA (joka on yks mun "arki on ihmisen parasta aikaa"-bloggarisuosikeistani,Nykäsen Mattiakin fanitan vaikkei sillä Tainan kanssa varmaan mitään yhteistä olekaan;)) sain haasteen joka kuuluu seuraavanlaisesti:


Olkapäällesi istahtaa sisustuskeiju 2500 euron kanssa."Saat mitä haluat mutta aikaa ei ole paljon.Kaikki pitää käyttää (syksyiseen) sisustukseen omaan kotiisi.Kerro toiveesi!"



Ensiajattelulla kuulosti kamalan helpolta,eihän tuo nyt ole homma eikä mikään pistää tuollasta summaa muutamassa hassussa minuutissa sileäksi ja kun mulla alkoi tänään sopivasti 10 päivän LOMA (vaikkei mitään pakkotehdä&saadaaikaan-suunnitelmia lomalle olekaan niin sitäkin enemmän kivaapuuhaa&kodinkohennusta-aatoksia on mielessä pyörinyt) niin aatostelin haastetta siltä kannalta mitä kaikkea kivaa saisin ensi viikolla kotona aikaiseksi jos mulla olis tuo summa tuhlattavana...

Tietenkään en tunnusta katuvani kadu tippaakaan sitä että muutin kulmasohvan suoraksi sohvaksi ja menetin samalla pari istumapaikkaa,jostain kumman syystä kuitenkin kaipailen niitä paria lisäistumapaikkaa...Tai paremminkin löhöilypaikkaa,vaikkapa tämäntyyppistä:

Ikean ARILD-divaani,799 euroa
 Niin verissä mulla on kuitenkin tuo minimibudjetilla sisustaminen,johtuen ihan siitä oikeasta arkielämän minibudjetista,että ostin ystävän varastoista vanhan hetekan ja tuunailen siitä ihan taatusti Iksun divaania enemmän meidän (tai no ainakin mun) näköisen löhöilysysteemin,kokonaiskustannuksiltaan noin 30 euroa,tulen siinä samalla sitten kiillotelleeksi säästäväisyyssädekehääni...



Löhöilypaikan lähettyville tarvitaan tietysti lamppu,näkee sitten paremmin tuijotella saippuasarjoja lukea sivistävää kirjallisuutta,oon muuten huomannu että mitä sivistävämpi kirja,sitä pienempi teksti,niin pienet  että alkaa haukotuttamaan,asialla ei taatusti ole mitään tekemistä taaskaan ikänäön kanssa...

Puuvartista lamppua etsiskelin ja VALOMAAILMAN valikoimista löysinkin aika kivan:

Aida-seinävalaisin 78 euroa

Kirppisreissulla kuitenkin menin törmäämään 3 euron haitarilamppuun ja eiköhän tuosta tuunailemalla kivan saa,huono puoli tässä on se että nyt alkaa tuo säästäväisyyssädekehä haitata jo näköä...



Löhöilypaikan lähettyville ois kiva saada joku pieni hylly tai taso kaukosäätimelle ja siideritölkille kulttuurikirjallisuudelle ja teemukille.Monessa blogissa olen viime aikoina ihaillut TÄTÄ hyllyä:

String pocket-hylly 136 euroa


Kurkistelin kuitenkin männä viikolla metallinkeräysastiaan ja bongasin sieltä nämä:

 Ja kunhan saan ne yhdistettyä näihin koulukamulta saatuihin ihanasti harmaantuneisiin lankkuihin niin johan on kulttuurikirjallisuudelle kummasti tilaa.Oon kyllä kuullu lauseen varo halpoja kopioita mutta ilmaisista en ole kuullut kenenkään varoittelevan...



 Eteisen valkoiset seinät on alkaneet päivä päivältä näyttää valjummilta ja valjummilta,pikku pätkä tapettia ei olis pahitteeksi...COLORESTA löytyi ihana tapetti joka tois kertarytinällä auringon eteiseen:

Cherry blossom-tapetti,79 euroa 
Nyt istuskelenkin sitten jo aurinkolasit päässä tässä koneella säästäväisyyssädekehän häikäisyn vuoksi,eteisen seinänpätkään kun taitaa päätyä retromummotapettia jonka olen "tuliaisena" kaverilta saanut,hyvä ratkaisu kyllästymisen pelkoon,ei sitten harmita rahanhaaskuu jos viikon päästä tapettia irti liottelee...



Niin kauhean vaikeaksi ja silmiä särkeväksi tämä rahantuhlaaminen nyt meinaa mennä että päätin loppurahat sijoittaa kunnon PERHOSKOKOELMAAN:

 Kuvan ihanuus ei ole kaupan mutta vaikka oliskin,kuvitteellisin varoin sitä ois melkoisen vaikea itselleen saada:) Tuunailtuakaan tuota ihanuutta ei valitettavasti saa,ei sitten millään vaikka kuinka yrittäisi...Mietiskellässäni rahojen käyttöä tulin käyttäneeksi muutenkin niin paljon aikaa että sisustuskeiju veti herneen nokkaan ja lennähti pois.

Oiskos se lennähtäny näihin osoitteisiin:

 Pepi
Annukka
Rouva Kivitikka
Outi
 Riitta

Nyt taidan rynnistää tuon hetekan kimppuun,josko siinä sitten loppuloman makoilis ja poimis sivistävää kirjallisuutta siitä viereisestä hyllystä jonka yläpuolella on siis se tuunailtu lamppu ja kun lukeminen alkaa kyllästyttää taidan tuijotella sitä eteisen aurinkoista tapettia,Perhoskokoelma jääköön ikuiseksi haaveeksi:)


Aurinkoista viikonloppua♥





Makkarista


Mun piti näyttää täällä tänään kuvia omasta mielestäni ihan hitsin kivasta  diy-suihku"sermistä" mutta toisin kävi. Napsin kauhean määrän kylppärikuvia ja siirrettyäni ne koneelle  totesin että jokunen hikipisara on valutettava kaakelien pesun parissa ennen kuin kuvia sieltä tänne laitan! Monesti olen lukenut erinäisistä blogeista lauseen että tää näyttää oikeesti kivemmalta kuin kuvissa ja tuon väitteen voin allakirjoittaa itsekin MUTTA uskottavuusongelmahan siitä syntyis jos kuvissa esiintyvät likaiset kaakelit kuittais lauseella oikeesti meillä on puhtaampaa kuin kuvista vois päätellä...Jynssäysinspistä ootellessa siis vain yksi kuva seinämästä,lisäkuvia viimeistään joulusiivouksen jälkeen:)

Tuninkikuvien sijaan pari räpsyä makkarista jossa järjestys on vaihtunut...

...epäloogisesti ihan vaan sen tähden että olkkarista häipyi pitkä tietsikkataso singerjalkoineen joka johti siihen että makkarin yöpöydät piti myydä koska singerin jaloista en tahtonut luopua ja sehän tarkoitti sitä että niistä piti värkätä yöpöydät...

Siinähän sitä olikin värkkäämistä kun nosti vanhan matkalaukun jalkojen päälle,ihan oli siinä ja siinä selviänkö hommasta itse vai tartteeko pyytää apuvoimia...Nyt pitäis vaan löytää pari tuolle laukulle tai ainakin eripari,tällä hetkellä toisella puolella on jalkojen päälle nurin käännetty puulaatikko josta en tullut kuvaa ottaneeksi...Tykkään laukkuviritelmästä siitäkin huolimatta (tai ehkä juuri siksi) että mies tuon nähtyään kysyi epäuskoisella äänellä että aiotsä jättää tuon tuohon,juu en aio,muuten vain näitä ruuveja laukun pohjaan ruuvailen...





Olen ihan tyytyväinen meidän makkariin,ainoa ärsyttävä asia on kaapiston päässä oleva avohylly johon oli alunperin suurisuuntaiset suunnitelmat tehdä ihan vitsin kivat valokuvasommitelmat,valitettavasti aika on osoittanut tuon toimivan ylimääräisen romun keräilypaikkana,pääty siirtynee tytön vaatekomeroon kunhan saan sen aikaiseksi ruuvailla irti...

Ei tuon klaffinkaan siisteys koskaan aina huippuluokkaa ole mutta siitä saa sentään kannen kiinni...Eiku siis piti sanomani että ei tuo klaffi oikeesti ole niin sotkuinen kuin kuvassa näyttää!

Mitäs olet muuten mieltä,tarkoittaako sanonta en ikinä  tee sitä tai tätä ihan kirjaimellisesti sitä ettei ikinä tee niin vai voiskos sen ajatella niin että ei ikinä rajoittuisi vaikkapa pariinkymmeneen vuoteen? Menin nimittäin ihan vahingossa maalaamaan sen pöydän ja tuolit jota mun ei pitänyt ikinä maalata mutta jos se ei ikinä päättyis vaikka siihen että ihan varomattomuutaan maalia loiskuttelee...
Lisäkuvia tästäkin ennen kuin ei ikinä:)

Kaikkee kummallista ne nykyään opettaa koulussa,pitäisköhän tehdä valitus jonnekin tai ryhtyä joihinkin muihin toimenpiteisiin,mulle nimittäin jätetään nykyisin jälkikasvun toimesta tälläisiä viestejä,YHTÄÄN en ymmärrä mistä tässä on kysymys...