Tositoimiin

Huomenna päästään vihdoin tositoimiin koulussa kun mosaiikkikurssi alkaa,hieman jo poltteleekin "oikea" tekeminen,niin mielenkiintoista kuin tuo kulttuuri- ja taidehistoria onkin ollut niin eipä tarvitse kahta kertaa miettiä että kumpi se olikaan mieluisampaa,teoria ja käytäntö...

Tänään tein kotona hieman alkuvalmisteluja,tarkoitus olisi päällystää mosaiikilla kaksi tarjotinpöydän kantta,poistin noista rottingit ja maalasin kehikot,ihan hirveesti yllätyin kun lopputulos oli harmaa...

Valkoisen ja harmaan peruslaatan lisäksi aion käyttää harmaita ja vaaleanpunaisia blingbling-mosaiikkeja,valmiin työn OLISI TARKOITUS olla kaunis ja hillitty mutta mutta...

...toivoa sopii että lopputulos on luonnosta parempi,kun ei ole ihmiselle piirustustaitoa suotu niin sitten ei ole,minkäs sille mahtaa...

Kotona en ole viime päivinä saanut aikaiseksi juuri mitään,yhden hedelmälaatikon käsittelin kuitenkin saunasupilla mustaksi...

Aika kiva,tuollainen "vanhan" näköinen siitä tuli,jonkun mukavan lausahduksen tuohon vois vielä leimailla...Kun ei ole ihmiselle suotu hyvää käsialaa niin sitten ei ole,minkäs sille(kään) mahtaa;)
Onneks leimasimet on keksitty...

Mä en ole muuten koskaan tajunnut miten niitä munia puhalletaan tyhjiksi ja päätinkin sitten metallisella grillitikulla tökätä reiän munan kylkeen ihan siinä uskossa että sisus valuu siitä ulos kun hieman heiluttelee...

Voin kertoa että ei se valu,"hieman" piti kaivertaa reikää suuremmaksi ennenkuin sisus suostui ulos tulemaan...

Muna-askartelut jäi sitten kahteen kappaleeseen,kauheen vaarallistakin se grillitikuilla sohiminen...


Muna-askarteluista viis,onneksi melkein 2 (!) viikkoa sitten keittiöön istutettu ohra suorastaan kukoistaa...
Kukoistav(ampa)a keskiviikkoa sulle!


Värjätty kappa

Eilen kiertelin kahdella kirpparilla eikä mukaan tarttunut mitään muuta kuin 50 senttiä maksanut Nitorin harmaa kangasväri,ei voi sanoa että ois törsäämisestä mitenkään huono omatunto...


Se pääsikin heti tänään käyttöön.Joltain blogikirppikseltä olen ostanut keittiöön valkoiset "solmimisnauha"kapat joista olen tykännyt kovasti mutta kun niitä tässä yks päivä ikkunaan mallailin niin näyttivät kamalan valjuilta,liekö syynä se että keittiön seinän väri on muuttunut...Mitään tekemistähän asialla ei ole sen kanssa että täällä ns. on alkanut harmaa rulettaa...

Hyvin tarttui väri ja kaunis on harmaan sävy minun silmiini,hassusti alkoivat näyttää pellavaisilta värjäyksen jälkeen ja jätinkin verhot silittämättä ihan laiskuuttani tarkoituksella vaikutelmaa korostaakseni...

Nää mun vastavaloon ottamani kuvat on aina yhtä kamalia,kun ei osaa niin ei osaa,ehkä tilanne ens viikolla muuttuu kun saan järjestelmäkameran(tai en mä sitä saa,kyllä se ihan ostaa pitää),josko sitä sitten innostuisi hieman panostamaan tuon valokuvaamisen opetteluun...Tai sitten ei!



Aikapäiviä sitten löysin kirpparilta(tais maksaa 3 euroa)oranssin pupuyölampun jota en loisteliaista sähkärin kyvyistäni huolimatta saanut toimimaan joten pupunen sai  maalia ylleen ja pääsi pääsiäispupun virkaan,kuvittelenko mä vain vai näyttääks toi pupu siltä että muutama suklaamunanen on tullu syötyä liikaa? Mä ainakin näytän...

Pupustelemisiin!

Kirpparilta


Joskus,tai oikeastaan aika useinkin käyn kirpparilla ihan sen takia että löytäisin jotain tuunattavaa  mikä tietysti laittaa outoon valoon pyrkimykseni hankkiutua eroon ylimääräisestä tavarasta mutta sellastahan tää elo on,outoa:)

Joskus käy kuitenkin niin että maalaustarkoituksessa ostettu esine ei maalia päällensä saakaan kun se alkaa kotona,simsalabim vaan,näyttääkin ihan kivalta...

Tänään kävi niin,löysin vitosella kivan pikkuhyllyn jonkä näin jo sieluni silmin harmaaksi maalattuna...

...mutta en mä sitten hennonutkaan sitä sutia kun se näyttää niin symppikseltä keittiön tuolien ja pöydän "parina"...Ja nyt kun sanon näin niin tieysti huomenna se on erivärinen;)

Tyttö on ollut huoneeseensa seinähyllyjä vailla ja kun kirpparilla kahteen hyllyyn kannakkeineen törmäsin niin ajattelin ne ostaa vaikka hyllyt onkin vaaleanpunaiset,melko nounou-väri lapsukaiselle tätä nykyä mutta ainahan ne voi maalata ajattelin...
Vaan kuinkas kävikään,en mä pääse niitäkän maalaamaan kun tyttö ne sellaisenaan hyväksyi ja kyllä nuo aika herkkuyhdistelmä onkin,siis seinä ja hyllyt:) Huomenna olis ne tarkoitus seinälle saada,jos sitten tekis postausta tytön huoneestakin piiiiiitkästä aikaa...Hyllyt oli mun (kirppishinta)mittapuulla  kalliit,15 euroa kipale mutta kerrankin ostin jotain ihan oikeaan tarpeeseen ja eipä noita kaupasta varmaan tuolla hinnalla olis saanut...

Maatuskat vetoaa muhun aina ja kun näin tän kynttilänjalan niin pakkohan se oli saada (melko kallis tämäkin mulle,kahdeksan euroa oli tuolla hintaa)Suhumaalilla suhuttelin mustaksi,tuli "ihan kiva" mutta päätyvät vielä toiseen väriin,shokkipinkki vois olla kivempi ja hyväntuulisemman näköinen...

...Nyt nää näyttää ihan haudasta nousseilta...

Kaksi kivaa metallipurkkiakin löytyi,euron per purnukka,ensin ajattelin noita johonkin säilytystarkoitukseen mutta sitten laitoin ne "vahingossa" päällekkäin...

...ja luulenpa että näistä tulee aikas kiva lampunjalka,meillä on tuolla koulussa hieman myöhemmin valaisimen valmistusta ja taidan hyödyntää nää siinä projektissa,siis jos maltan odottaa sinne asti...

Mieluisin löytö oli mulle kuitenkin tämä,kahden ja puolen euron maalaus,miehen mielestä "ihan kauhee",onneks tyttö tykkäs ja seinällähän tämä siinä tapauksessa päätyy kunhan saan kehykset hankittua,enemmistöpäätös on enemmistöpäätös vaikka ois miten kauheeta:)

Ihan kauheen kivaa torstai-iltaa sulle!


Kulmasohva - kulma = ?

Edellisen postauksen lamppu roikuskelee edelleen makkarin katossa,osittain siksi että se alkoi kuin alkoikin näyttää siinä ihan kivalta mutta enimmäkseen siksi että keksin itselleni uuden ja paljon mukavamman homman kuin lampun siirtely.Mulle on muutenkin niin kovin tyypillistä ajatuskulku joka menee suurinpiirtein näin;aina kannattaa aloittaa uusi kivempi homma jos edellinen vaikuttaa tylsältä,pätee oikeestaan kaikkeen muuhun paitsi ihmissuhteisiin;)

Lauantaiselta kirppisreissulta löytyi kympillä omiin silmiini kauniin harmaa ja upouusi JÄTTISUURI "irtopäällinen" sohvaan.Meillähän on oli iso kulmasohva ja vaikka miten käytin voimaa ja  yritin venytellä ja vanutella peittoa sen päälle niin hieman jäi vajaaksi.Ja kun ei se kangas suostunut pidentymään niin päätin "lyhentää" sohvaa...

Kulmapala sohvasta irti ja hieman liitoshommia niin johan alkaa kangas riittämään...Ompeluhommiin en vielä päässyt,tyttö sairastui sunnuntain kunniaksi vatsatautiin ja sohvalla oli muuta käyttöä kuin olla äidin tuninkien kohteena...(Aion verhoilla tuon siis ihan kiinteästi,tyynyt ja rungon erikseen)

Aiemminhan sohva oli tämän mallinen,kulmapala on kyllä tallessa joten jos/kun suora sohvamalli alkaa kyllästyttää niin ei muuta kun kulmapala takaisin paikoilleen...



Sen verran iso tuo meidän olkkari on että ovelta kuvattuna sohva ei (minun mielestäni) edes näytä erityisen suurelta vaikka 5-istuttava nyt onkin...

Sen lisäksi että kulmapalan poistamalla kangas riittää verhoiluun on asialla toinenkin hyvä puoli,koska meiltä hävisi nyt yksi istumapaikka niin sehän tarkoittaa sitä että mun on alettava etsiä yhtä (tai kahta)nojatuolia tuohon tyynykorin paikalle,siis ihan pakko,nii kerta! Tai yhtä tyynykorin paikalle ja yhtä ikkunan alle,saas nähdä miten käy;)

Ensin ajattelin siihen sellaista tilanjakajahyllyä,siis sellaista matalaa lokerikkojutskaa mutta kun en halua enempää tavaraa esille,entisissäkin on riittävästi,ja milläs muulla sen hyllyn sitten täyttäisi kuin tavaralla joten ei maksa vaivaa...Tyhjä hylly saattaisi herättää kysymyksiä jopa täällä missä on totuttu monenmoiseen...

Josko sitä huomenna jo pääsisi ompelu-ja verhoiluhommiin,tosin nyt oksentelee jo mieskin joten en lähtis vetoa lyömään siitä että olen huomenna itse puuhailukuntoinen...Puuhailukunnossa tai ei niin...

Kevätauringosta saa voimaa

Pallerolamppu

Tämänpäiväisella pikavisiitillä kirpparille "törmäsin" lamppuun jonka pallerot saivat hymyn huulille (saattoi se hymy johtua kyllä perjantai-iltapäivästäkin)ja siinä hyväntuulisuuden puuskassani lankesin lampun ostamaan vaikka minkäänlaista tarvetta ei ollut enkä paikkaa sille osannut mielikuvitella...


Siksipä  tunnen suurta tyytyväisyyttä siitä että tulin suorittaneeksi "osakseni" yleensä viikonloppuisin lankeavat kodinhoidolliset tehtävät jo eilen,täällä nimittäin taitaa lamppu seilailla viikonloppuna paikasta toiseen...

 
Olkkarin katossa lamppu jo vieraili ja nyt se on makkarissa,tämän illan katselen ja kuulostelen ja jos ei silmä totu niin seuraava osoite taitaa olla eteinen...

Saapa nähdä vieläkö sunnuntaina jaksaa pallerot hymyilyttää:D

Rentoa viikonloppua!

Siistimpi käyntikortti


Olen täälläkin kirjoittanut joskus siitä miten mulle saattaa käydä niin että kun hankin vaikkapa uuden viherkasvin niin hetken päästä jo sohvaa siirrellään nurkasta toiseen kun se kasvi nyt ei sitten just siihen sen hetkiseen huonekalujen järjestykseen sopinutkaan...

Eilen ei sentään sohvaa siirrelty mutta pienestä se taas hirvee mylläys lähti liikkeelle...Sain jonkin aikaa sitten mehtäemännän arvonnasta "mutkan kautta" nätit perhoskoukut,mutkan kautta siksi että Pepi ne itselleen voitti mutta lahjoitti voiton minulle,on vissiin jonkun verran tullut toitoteltua sitä että tykkään perhosista;) Hirmuisen kilttiä kuitenkin,kiitos vielä tätäkin kautta!

Eilen noita koukkuja sitten sovittelin sinne ja tänne ja siinä sitä sitten oltiinkin...
Mieleen muistui jo kuukausia sitten roskakatoksesta talteen poimittu  airo,vieläkin naurattaa miehen ilme kun tuo kainalossa kotiuduin,ei tainnu upota selitykset siitä miten kätevää on "sitten joskus" kun hankin oman soutuveneen,ihan kauhee säästö kun ei tartte ostaa kuin toinen airo...Väitti mokoma että airot myydään pareittain eikä tollasella laholla paskalla kuulema muutenkaan mitään tee...

Tekeehän sillä,jos ei muuta niin naulakon...

Ja sitten kun tehny sen naulakon niin eteisen takkeja pursuileva sotkuinen avonaulakko alkaa näytää ihan kamalan uuteen perhos-aironaulakkoon sopimattomalta...

Vaan eipä hätää,edellisen mylläyksen jäljiltä (joka alkoi keittiönpöydästä ja jonka seurauksena makuuhuoneeseen piti vaihtaa suurempi työpöytälevy)sattui ylimääräisenä olemaan kapea liimapuulevy jonka lisäksi ei muuta tarvinnut kuin lyhentää yhdet verhot ja eipäs olekaan enää takkeja pursuilevaa sotkuista avonaulakkoa...





Keittiöstä ja olkkarista eteiseen päin katsominen ei ärsytysfiiliksiä aikaan saa,kiitos perhoskoukkujen;)


Kierrätyskeskuksesta löytyi kahdella eurolla kaksi kivaa ostoskoria jotka päätyvät naulakon päälle kunhan saan aikaiseksi ommella niihin jotkut "sisuspussit" ettei sekalainen pipohattuhanskakokoelma pääse häiritsemään mun rauhallisia näkymiä eteiseen;)

Elämäni ensimmäistä suorakaiteen muotoista mattoakin aloin virkutella "uuteen" eteiseen,helppo ohje löytyi TÄÄLTÄ

Nyt mä lähden siivoamaan ne ei niin rauhalliset näkymät jotka mun mylläyksiä aina vääjäämättä seuraa ja toivotan tytön piirtämän ja kuvaaman piirustuksen kera

Kivaa alkanutta viikkoa!



Ennakkotehtävä

Kolme päivää koululaisena oloa takana,melko vanhoista asioista lähdettiin liikkeelle,ihan tuolta esihistoriallisista ajoista jolla en tarkoita nyt omaa syntymävuosikymmentäni vaan ihan sitä oikeaa esihistoriaa:)Ihan alkuun on neljän viikon rutistus teoriaa,kulttuuri- ja taidehistoriaa yms. ihan oikeasti mielenkiintoista mutta joka kyllä saa tuntemaan itsensä tyypiksi jolla on jättimäisiä aukkoja sivistyksessä  kun vain noin joka kolmaskymmenes asia on sellainen jonka muistelee joskus kuulleensa,saatan kyllä muistella väärinkin...
Vaikka eipä sillä, uuttahan mä sinne olen mennyt oppimaan,kyllä kuulkaa kohta järki päätä pakottaa;)
Teorian jälkeen onkin vuorossa mosaiikkikurssi jota odotan intopinkeenä kun en ole sitä koskaan kokeillut,muutenkin  älyttömän mielenkiintoisia juttuja tulossa huovutuksesta hitsaukseen ja kaikkee siitä väliltä,hipheihuraa voisin sanoa ja sanonkin...


 Tänään sain tuon ennakkotehtävän (josta kerroin TÄÄLLÄ) takaisin itselleni ja kun sen kerran lupasin tänne kuvata kävi miten kävi niin tässä niitä kuvia nyt sitten on...
Tehtävähän piti toteuttaa seuraavan runon pohjalta:

Kuusia huiskis haiskis,kaikkien kuusten takana
paksun lumen välissä,makaa vanha karhu,
nukkuu selällään,ei tiedä mitään,
kuorsaa mesi kuonon päässä,lumet tutisevat pumpulipeitot.

Keinuu suuria hiutaleita,höyheniä
laivoja veneitä,
voi istua niiden selkään
lähteä purjehtimaan niin kuin
viiva vaan
karhumetsään,kuusimetsään.

Maa keinuu,karhu kuorsaa
kurnahtelee,
se on Lumikin metsä.

 Mulla tuli tuosta runosta ensimmäisenä mieleen lasten lorulipas (siis se kirja)ja valko-harmaa väritys ja sillä ajatuksella tuon sitten teinkin.Maalasin candles-laatikon harmaaksi ja käsittelin sen vielä Taika Stardust hopealla, ihquakin ihqumpiin paperikuusiin löytyi ohje NINUSKALTA TÄÄLTÄ.

 Tuon lampun keksin lisätä tuohon vasta haastettulupäivän aamuna(led-valonauha olis ollu kivempi mutta enhän mä sellasta siihen hätään mistään löytänyt) ja onnistuin polttamaan sulakkeet keittiöstä kun laitoin siihen ensin sellaisen lampun joka olis tarvinnut muuntajan mutta tekevälle sattuu ja sähköiskultakin vältyttiin...Huonosta kulmasta otin kuvan mutta lampun ideahan on se että se saa tuon tekstin heijastumaan laatikon takaseinään...(se ois leikisti se keinuva liike,jos ymmärrätte mitä tarkoitan;))

Eikä pidä myöskään unohtaa tytöltä pöllittyä lainattua samettikarhua,toivottavasti kuumaliima irtoo siististi karhun persuuksista kun tyttö kuulema haluaa nallensa takaisin...

Suloista keskiviikkoa sulle

Ihan lomalla

Rentoa hiihtolomaa ilman hiihtoa ja siinä sivussa "koneellaistumisvieroitushoitoa", lukuunottamatta pikaisia kurkkauksia suosikkiblogeihin, on vietetty täällä,tällä viikolla on herätty vain yhtenä aamuna ennen kymmentä joten hyvin on rentoilumoodeihin päästy,saas nähdä päästäänkö yhtä helposti arkimuuveihin maanantaina jolloin minustakin tulee koululainen,iiks melkein muttei ihan alkaa jo jänskättää...

Eilen iski sitten inspis saada lomalla aikaan jotain "näkyvääkin" ja mikäs sen helpompi konsti siihen kuin alkaa puljata huonekalujen paikkaa...Joopa joo,normaalioloissa ehkä niin,loman takia (toivottavasti)aivotkin tuntuu olevan ihan lomalla,nyt täällä on huonekalut vinksin vonksin ja sekalaisia kasoja tavaraa joka paikka täynnä,vaikka miten niitä vihaisesti tuijottelen niin eivät perhana löydä omaa paikkaansa,ei sitten millään...

Olkkarin sain jo sinnepäin järjestykseen,just sieltä koko puljaus lähti liikkeelle,eilen näytti olkkarin toisessa päässä kutakuinkin allaolevan kuvan kaltaiselta kun sain aatoksen siirtää pöydän keittiöön missä se kyllä näyttää kivalta mutta mutta...

 ...pientä problematiikkaa aiheuttaa pakastin joka ei tietenkään enää mahdu keittiöön ja seilaa nyt eestaas etsien paikkaansa joka ei todellakaan tule olemaan makkarin oven vierus vaan joku muu vaan mikä se joku muu on,on todella pahasti hakusassa:)Samaan syssyyn tyttö päätti ettei halua telkkaria pitää enää omassa huoneessaan ja sehän on ihan kiva juttu se mutta mies sai sitten loistoidiksen että telkkari tulee meidän makkariin,siihen mihin se telkkari siellä tulee ei sitten enää idikset riittäneetkään:) Tähän kun lisää vielä sen että keittiöstä poistui parimetrinen taso jonka päällä oli aikalailla tavaraa ja joille ei ole enää paikkaa niin melkomoinen mylläkkä onkin sitten valmis...
Vaan ei siinä mitään,niinhän se menee että"kuta suurempi mylläkkä ja sotku sitä suurempi mielihyvä" kun kaikki on vihdoin paikoillaan,sen varaan mun on nyt PAKKO toivoni laittaa...


Nyt mä lähden jatkamaan tavarakasojen tuijottelua,josko sitä sais niiin ilkeän pistävän katseen aikaiseksi että säikähtäisivät mokomat ja pomppaisivat paikoilleen.Jos eivät niin huomenissa jatketaan,siis sitä tuijottelua,niinhän sitä sanotaan että katseen voima on uskomaton,sitä testaillessa siis...

Kivaa rentoilumoodia sullekin