Tietsikkapöydän tuunaus

Täällä nautiskellaan talvilomasta, vaikka koulusta tykkäänkin todella paljon alkoi kahden kuukauden teoriajakso loppua kohden aiheuttaa puutumisoireita erinäisiin paikkoihin ja niistä tässä on nyt yritetty ei niin teoreettisilla toimilla toipua.


Mulla on tietsikkapöytänä äitini muutama vuosi sitten syntsälahjaksi ostama, ihan itte kierrätyskeskuksesta bongattu työpöytä johon hurmaannuin osittain nostalgiasyistä, meillä oli lapsuudenkodissani kultaisella seiskytkytluvulla saman sarjan lipasto.
Pöytä on ollut  alkuperäisessäkin lookissaan kovasti mieluinen, epäsiistiksi käynyt viilupinta on kuitenkin tökkinyt jo jonkin aikaa ja koska en halunnut pöydästä luopua ajatuksissa on ollut että jotain tarttis tehdä.


Se jotain oli sitten pöydän maalaaminen valkoiseksi ja pöytäpinnan laminointi pilkullisella lahjapaperilla. Lopputulokseen olen tyytyväinen, jotenkin keveän ja hyväntuulisenkin näköinen tuosta omiin silmiini tuli vaikkei homma ihan moitteettomasti sujunutkaan, Instaan jo kirjoittelinkin:
" Se ois pöytäpinnan laminointi lahjapaperilla niinku done ja kiva siitä tuli vaikka yllätyksekseni paperissa olikin kaksi kerrosta joista päällimmäinen tietysti kupruuntui lakan vaikutuksesta, näyttää kauempaa kohtuu sileältä ja vasta lähempi tarkastelu paljastaa rutut ja uurteet.
Ihan sama juttu muuten omassa naamassa★"


Ei haita ollenkan, niinkuin tytöllä oli pienempänä tapana sanoa, tässä kun on alkanut pikkuhiljaa oivaltaa että enemmän harmittaisi jos rutut paperissa harmittaisi kuin mitä itse rutut harmittaa, simple as that.



 Pikkusen piti loman kunniaksi päästä lälläilemäänkin. Kirpparilta löytyi kolme punottua suojaruukkua (50 senttiä/kappale), jotka on tai ainakin oli tarkoitus laittaa keväällä partsille vaikkakin uudistuneelle tietsikkapöydälle niistä kaksi päätyi. Saneerauslaastilla nämä siis pensselöity.






Monenlaista kivaa on tälle lomaviikolle tiedossa, kaikenlaisia kivuuksia toivottelen
 sinunkin viikkoosi ♥          


Kirppislöytöjä & "-löytöjä"

Edellisen postauksen kuvia ottaessani hämmästelin yllättävän suureksi osoittautunutta pallokuosien määrää, tänään kuvaillessani viime aikojen kirppislöytöjä koin myös aikamoisen kappasvaan-elämyksen, kuudesta esineestä kolme on valaisimia (näiden lisäksi olen ostanut lähiaikoinani äidilleni kirpparilta kaksi valaisinta ja omaan makkariin Ikean valaisimen jota en nyt kuvannut) pikainen silmäily ympärille ja kappas tosiaan vaan, vessan ja tytön huoneen valaisimia lukuunottamatta kaikki kodin valaisimet, niin katto- jalka- kuin pöytämallisetkin, ovat peräisin kirpparilta joten nyt selvis sitten itselleni mikä on ollut kirppisostosteni pääartikkeli.

En ole muistaakseni koskaan aikaisemmin ostanut mitään toisen tuunaamaa, ainakaan ei ole mikään esine aiemman tuunaajan tuunaamaan asuun jäänyt vaan nyt tuli vastaan mustuudestaan huolimatta jotenkin niin hyväntuulisen höpsön näköinen pöytälamppu että eihän tuolle raaski mitään tehdä, pinkeillä palleroilla, uusituilla sähköjohdoilla ja katkaisimella sekä hellyttävän kömpelöllä ulkonäöllä lunasti paikan mun not to do-listalta, 5 euroa oli hintaa tällä yksilöllä.



Seuraava lamppu on mielestäni aivan ihana, hyväntuulisen höpsöä tunnelmaa tässäkin. Lamppu on vanha "rusketuslamppu" ja mulla  työn alla, vanhat sähköjohdot purin pois ja uudet odottavat toimeen tarttumista, sähköjen uusimista kummempaa en tälle tee kun tuo värikin on ihan hirmu mieluinen.


Ajastinkin toimii, pärinä on kuin vanhassa herätyskellossa ja lampun saa halutessaan vaikka seinälle roikkumaan, hintaa tällä oli 6 euroa ja ainoa huono puoli on se että oon keksinyt sille jo vaikka miten monta hyvää paikkaa, taitaa tulla siirtolainen siis tästä lampusta.


Mulla on ollut onni saada kaksi kirppistelystä yhtä kiinnostunutta ystävää kuin olen itsekin, terkkuja vaan Sanna ja Satu, onneksi maut ei käy ihan yksiin vaan tukkanuottasitta ollaan yhteisistä kirppisreissuista selvitty, sekin on mukavaa että välillä kaverin silmät huomaavat sellaista mitä ei itse huomaa, seuraavan löydön, minisarjamaljakon, bongasi ystäväni mulle puolentoista euron hintaan. Hirmu hankala kuvattava  tuo kapistus, neljä toisiinsa juuttinarulla kiinnitettyä lasipulloa siis, samantyyppinen mutta lasipurkeista kasattu ois tarkoitus kesäksi tuunailla partsille.




 Tikkaissa roikuskelevat pallerolamputhan on jo paljon aimmin tehtyjä kirppislöytöjä joista toisen olen päällystänyt saneerauslaastilla.



Seuraavan kuvan lamppuihanuuden löysin ihan hiljattain, huikeaan kahden euron hintaan, semmosesta alahyllyn romulaatikosta, kyllähän te ne tiedätte. Lampussa on joku leimakin mutta niin ruosteinen että siitä ei saa selvää ja jos jollakulla jotain tietoa tästä valaisimesta on niin enemmän kuin mielelläni siitä kuulisin, tosin ihana mikä ihana oli mikä oli ja kenen tekemä hyvänsä.


Seuraavasta löydöstä maksoin peräti 15 euroa ja sen tuunaussuunnitelmat on vielä hieman vaiheessa mutta eihän noin namun värisestä mistä lie pottatuolitelineestä tai mikä ihme tuo nyt sitten onkaan voi saada aikaiseksi kuin jotain kivaa.  Jakaa varmasti lukijoiden mielipiteet yhtä vahvasti kuin jakoi mun ja tytön mielipiteet  kun tuo mukanani kotiuduin, minä ihan intopinkeenä että vau kato mitä mää löysin, maailman ihanimman jonkun ja tyttö sitten sitä mieltä että en kestä, oot sää ihan oikeasti menny maksamaan tuosta jotain.


Oonkos mä muistanut esitellä teille Mister Pelottimen? Tämä on jo useamman kuukauden meillä asustellut, samettipintainen kaveri jonka hintalapussa luki pelotteluharakka, minä sitä ihmettelin että ketä tuommonen nyt muka pelottaa vaan annas olla, kun sen tuohon kaapin päälle kiinnitin ja seuraavan kerran olohuoneeseen kaarsin niin lähellä oli se kuuluisa peehalvaus, säikähdin tuota ihan kamalasti eikä muuten jäänyt ainoaksi kerraksi ja on tuota muutkin säikähtäneet.

Että semmonen Mister pelotin, hintaa puolitoista euroa.

Kivaa viikonlopun jatkoa :)




Lempparikuosi

Onko sinulla lempparikuosia? Oma lempparini on ihan ehdottomasti pallokuosit, niissä on mun silmiini ja mieleeni jotain hyväntuulista. Lemppariudestaan huolimatta kuosia on kotiin kertynyt jotenkin niin huomaamatta että kun ajattelin tänne muutaman pallokuosikuvan ottaa niin ihan piti hämmästyä miten paljon sitä  löytyi, niin sisustuksesta, astioista kuin vaatteistakin.

Vaan semmonen mä taidan olla, pikkuhiljaa kerryttäjä, niin tavaran, kilojen kuin pallokuosienkin suhteen. Tai siis olen ollut, tavara on vähentynyt koska kohtuullistamisprojekti ja KonMari, kilot on vähenemään päin koska elämäntapamuutos ja PH-dieetti (Inspired by Annukka )
ja tuskin tuo pallokuosikaan enää lisääntyy koska överit on överit mieluisissakin jutuissa. KonMarista ja PH;sta lisää joskus myöhemmin, pallot on niin kivoja että ihan oma postaus niille suotakoon.

Maljakko on useamman vuoden takainen kirppislöytö, pitkään siihen lankaköynnöksen toisensa jälkeen ostin kunnes uskoin ettei ne mulla menesty ja nyt on kokeilussa juoru, vain kaksi kellastunutta lehteä kuukauden aikana ja kevät tulossa, jei tää saattaa jopa selviytyä.


Pallerotyyny(t)kin on parin vuoden takainen kirppislöytö.


 Vanha kirppislöytö on myös hetekan päällä oleva tilkkupäiväpeitto josta pallokuosiakia löytyy ja viime viikolla löytyi kirpparilta eurolla pallokuosinen lasten pussilakana joka päätyi huovan kera torkkupeitoksi hetekan päälle.


Oman kodin pallokuosisista jutuista ehdoton suosikkini on olohuoneen lamppu joka on parin vuoden takainen löytö äspeeärrältä. Sain tuossa hiljattain selvitettyä että lamppu on aito retrovalaisin 60-luvulta, Kumelan ja Livalin (Lindströmin valaisin) yhteistyönä valmistama, tais olla Instassa kun eräs kaveri totesi että missä muualla tahansa ois kauhee mutta meille sopii, en ruvennu sen kummemmin rivien välistä lukemaan mitä mahtoi tarkoittaa koska ihan aivan ihana tuo lamppu omasta mielestäni on :) Kuvan tyynyt on Eurokankaasta, kävin etsimässä ja löytämässä sieltä keittiön tuoleihin kangasta ja bongasin samalla tosi kivoja valmisverhoja ja -tyynyjä, yhdet höyhenkuvioiset verhot polttelee mieltä siihen malliin että saattavat hyvinkin makkarin ikkunaan päätyä.



Ja jos eivät niin kivat on nämä siellä jo olevatkin, kirpparilta aiemmin olkkarin ostetut palloverhot.
Olen tehnyt makkarissa tapetti- ja maalausrempan mutta siitä ihan omaa postausta jossain vaiheessa.


Keittiön tuolit verhoilin hiljattain taas kerran uudelleen Eurokankaasta löytyneellä pallokankaalla (n.10 euroa/metri), joka ei oikea verhoilukangas ole mutta kun tuppaa vaihtumaan noiden tuolien verhoilu sen verran tiiviiseen tahtiin että kankaat eivät kulua ennätä siinä ajassa niin suotta maksaisin isomman hinnan kestävemmästä kankaasta. Keittiön pöytä ja tuolit on saaneet uuden maalipinnan äskettäin ja se onkin erillisen postauksen aihe myöskin, en nimittäin tällä kertaa itse sutiin tarttunut vaan teetin työn nuorella naisella joka on juuri valmistunut pintakäsittelijäksi. Itsehän en ole ollut erityisen innokas pohjatöiden tekijä silloin kun maalaushommia itselleni olen tehnyt koska olen ollut sitä mieltä että no ei se oo niin justiinsa mutta ehkä paneudun jatkossa siihen puoleen huolellisemmin, on siinä lopputuloksessa kuitenkin niin huomattava ero vaikka toisin olen itselleni uskotellut.

 Viimeisessä kuvassa näkyviä tyynynpäällisiä ostin kierrätyskeskuksesta 8 kappaletta 2,5 eurolla, mulla on suunnitelmissa pallokuosinen partsi tälle kesälle ja sinne nuo tyynyliinat päätyvät mutta ihan vielä ei taida olla  partsin sisustamisen aika vaan pari kuukautta pitäis malttaa ootella, hieman epäilen maltanko.

Aika monta kirppislöytöä oli tässäkin jutussa mutta ensi kerralla kuitenkin erillinen kirppispostaus, ihan hirmu kivoja löytöjä olen tehnyt vime aikoina(kin ja kyllä vaan, ihan hyvin sopii kirppiskierrokset sekä tavaranvähennysprojektiin että KonMariin, näissä itselleen laadituissa säännöissä kun on se vallan mainio puoli että ne  antaa niiin ihanasti tulkinnanvaraa).
 




ISOin heräteostos ikinä

Hups pitkälle bloggailutauolle ja toinen hups tälle kirppisostokselle, kumpikaan ei ollut sen paremmin suunniteltu kuin tarpeellinenkaan vaan eihän nuo haitoiksikaan ole olleet joten sen pitemmittä seliselipulinoitta tuohon oman kirppistelyurani suurimpaan heräteostokseen.


Mitään tarvetta ei sohvalle ollut eikä varsinkaan jättikulmasohvalle kun edellisestä kulmasohvastakin olin muokannut jättisohvan koska minähän en enää kulmasohvasta tykkää ja piste.
Sitten satuin äspeeärrälle katsantokannasta riippuen vääränä tai oikeana päivänä ja  noin minuutin harkinnan jälkeen mää tykkäsinkin taas kulmasohvista.


Tätä ostosta en saanut pikkukökkyrääni soviteltua (enkä akkukaapeleilla auton katolle kiinnitettyä niinkuin eräänkin pöytäostoksen aikoinaan) vaan kuljetus piti ottaa, sohvan hinnaksi tuli kuljetuksineen alle 150 euroa, loistavakuntoiselle sohvalle ihan passeli hinta mielestäni. Näin isoa heräteostosta en ole aiemmin kirpparilta tehnyt ja entisten löytöjen mukamas sijoituspulmat on olleet ihan lastenleikkiä tähän verrattuna. Tai no, sohva löyti paikkansa heti, samoin kuin vanha sohva uuden kodin mutta muiden huonekalujen pyörittelyyn kulutettua aikaa ei huvita laskea, niin mukavaa puuhaa kuin se onkin niin tällä kertaa ei aika varsinaisesti ns. lentänyt.



Onneks kuitenkin on niin että heräteostos ei oo vättämättä sama kuin virheostos ja ihan hitsin tyytyväisiä ollaankin tytön kanssa oltu tähän herätteeseen, mahdutaan molemmat ihan potslojolleen tuohon.

 
                                 Noin niinku periaatteessa.                        

Hattulaatikko = Leipälaatikko

Mitä yhteistä on leivällä ja hattulaatikolla? Tai tuubihuivilla ja pöytäliinalla? Entäs hattulaatikolla, tuubihuivilla ja leivällä?

Äkkiseltään luulis että ei mitään mutta usko pois, on niillä.
Kirpparilta löytyi pallokuosinen tuubihuivi josta tein pöytäliinan, mitä siitä että huivi on niin ohutta kangasta että pelkkä katsominen saa sen kymmenelle rutulle, liina näyttää hyväntuuliselta ja sehän se on pöytäliinan tärkein tehtävä. Hyväntuulisen liinan seurassa vanha leipälaatikko alkoi näyttää pahantuuliselta joten tein vanhasta hattulaatikosta meille uuden leipälaatikon kun kerran tuubihuiviakin jäljelle jäi, ei se leipälaatikolta näytä vaan ihan hattulaatikolta edelleen, ehkä jopa entistä enemmän hattulaatikolta mutta hyväntuuliselta kuitenkin vanhaan  verrattuna.
Voi että sä oot lapsellinen totes tyttö ja itse olen aikalailla samaa mieltä...



Hattuleipälaatikon viereen pääsivät paikkaa pitämään viime aikojen kirppislöydöt, mutteripannua ja hyasinttia lukuunottamatta kaikki tavarat ovat kirpparilta peräisin ja hinnaltaan 20-50 senttiä, sillä tavalla tietysti jännä että olen ostanut nämä pitäessäni itse kirppispöytää tavaranvähennysprojektin tiimoilta mutta tää nyt vaan on niin tätä, mulla ei ole minkäänlaista intoa shoppailuun uuden tavaran suhteen mutta annas olla kun kirpparin oven aukaisen, pitäis varmaan jättää aukaisematta mutta toistaiseksi en ole pystynyt, ehkä joskus tai sitten ei.
Nuo pikkukupit olivat oikea löytö mielestäni, Filippa K espressomukeja kaksi kipaletta 50 sentillä, pikainen kuukkelointi kertoi noiden maksavan rapiat kolmekymppiä joten mä vähän niinku säästin kolmekymppiä. Siis tosi vähän niinku.


Tuolla edellisessä postauksessa kerroinkin että kaikkea kivaa on tekeillä ja tulossa ja yks niistä kivoista jutuista on se että eilen ilmestyneessä Unelmien talo ja koti-lehdessä oli juttu meiltä, kohtuullisen outoa mutta kuitenkin ihan hitsin kivaa nähdä painettuna ammattikuvaajan ottamia kuvia omasta kodista, huvitti kun ihan rauhallisin mielin odottelin lehteä joka ei sitten postin mukana tullutkaan, siihen loppui rauhallisuus, hippulat vinkuen painelin kaupasta hakemaan irtonumeroa, ei vaan pystyny kyenny malttanu odottaa tähän päivään.

Kivaa torstaita sulle ♥