Sanikalla maalattua

Se kuuluisa joku varmasti järkyttyy jotta nyt on nainen lopullisesti seonnut ja mennyt pilaamaan kivan kalusteet joten pieni seliselitys lienee paikallaan...


...minä nyt vaan satun kuulumaan niihin ihmisiin joidenka mielestä huonekalun on ihan ookoo olla vanha ja kulahtanut mutta epäsiisteys ei imartele ketään mitään ja silleen, tälleen ja tolleen, siinäpä se selitys.

Facebookista bongasin kivan tv(vai onko tuo radio)tason eikä ilmaisuus siitä yhtään vähemmän kivaa tehnyt joten meillehän se päätyi. Tarkemmassa syynissa tason pinta paljastui kupruilevaksi ja reunastakin puuttui palasia vaan mitäpä tuo haittaa, mainio kohde jo jonkin aikaa mielessä pyörineelle kokeilulle.




 Ja just niin kiva olikin lopputulos kuin mitä olin kuvitellut, leikisti tuo taso ois nyt betonista valettu vaikka oikeesti se on vaan saneerauslaastilla maalattu.




Ja kun kerran kokeilemaan alkaa...



...niin hyvin tuntuu saneerauslaasti pysyvän muovipinnassakin. Tuo laastihan on näissä niin ohutta velliä että sitä pystyy pensselillä maalaamaan ja voi kyllä, kyllä minä maalasinkin vaikka ja mitä kun vauhtiin pääsin, se on kuitenkin jonkun toisen kerran juttu se.


                                  Aurinkoa armasta alkavaan viikkoon ♥


Kivaa Juhannusta ♥

Kummasti sitä piisaa kesällä hoppua vaikkei lämpöä piisaiskaan ja melko pitkiksi venyy nämä postausvälit vaan väliäkös hällä, itsellä tahtoo tulla hieman huono omatunto jos ei käy lukemiaan blogeja kommentoimassa joten tässähän sitä tavallaan annetaan synninpäästöä muille huonon omantunnon tuntijoille, en usko olevani ainoa laatuani tässä, kun on vähemmän luettavaa ja kommentoitavaa niin pysyy omatuntokin puhtaana.

Eikä mulla kyllä mitään asiaakaan nyt(kään) ole, kunhan tulin toivottamaan hyvät juhannukset ja laittamaan linkin pariin reseptiin. Jos jollakin on vielä juhannuksen ruokasuunnitelmissa tilaa niin suosittelen, eilen testatut ja älyttömän hyviksi (hieman mukaillen tosin, siemenet jätin pois kalan päältä koska mies ei tykkää ja tillin pois pyreestä koska unohdin sitä ostaa ja pippurijuustonkin vaihdoin yrttjuustoon) havaitut reseptit, kukkakaalipyre ja tuorejuustotäytteinen lohi, löytyvät TÄÄLTÄ K-ruoka.fi-sivuilta. Rouva Kivitikka ainakin tuolla aiemmin pyysi reseptipostauksia joten nyt on ainakin yksi laitettu :)


Bloggerin lukuluettelon hallinnointi on muuttunut ja jostain syystä lukulistaltani on hävinnyt kymmeniä blogeja, en tiedä olenko itse jotain hämmentänyt vai mistä kiikastaa, jos kuitenkin huomaat minun lukijoistasi poistuneen niin saa huomauttaa, tahallani en ole sitä tehnyt ja joihinkin blogeihin olen jo itseni uudelleen lukijaksi kirjauttanut, ihan outo homma, kyse tosin saattaa olla myös tekniikan ihmelapsiominaisuudestani.

                         Hirmuisen kivaa Juhannusta juuri sinulle ♥        


Ei ole erityisen kaunista katseltavaa kun pistän leipoen

Luulen että useimmista, (ellei peräti kaikista, itseni mukaan lukien) on ihanaa katsella kauniita leivontakuvia joissa mummon vanhassa, mieluiten tietysti Arabian, taikinakulhossa pellavaliinalla, suotavaa olisi senkin olla perintökalleus, peitelty pulla- tai whatevertaikina kohoaa kiiltävänä ja nättinä, niin nättinä että tuoksun melkein ja ja joskus jopa ihan oikeasti tuntee. Eikä sotkua mailla halmeilla.
En nyt enempää tuota näkyä kuvaile mutta luulen että tiedätte mitä tarkoitan.

Luulen myös ettei useimpien (ellei peräti kenenkään, itseni mukaan lukien) kotona ihan oikeasti ole koskaan nähty kuvaillun kaltaista tilannetta, vai onko? Tunnetko jonkun jonka keittössä näyttää sellaiselta hänen leipoessaan?

Päätin tehdä itselleni testin pystynkö leipomaan edes siististi, sen verran itseäni tunnen että rahkeet ei riitä siihen tunnelmalliseen leipomiseen, paljon olen leiponut ja ihan onnistuneestikin vaan tuskin koskaan tunnelmallisesti ja vielä harvemmin siististi.

Kieli keskellä suuta keskittyen onnistuin kuin onnistuinkin olemaan sotkematta kun mittasin aineet kulhon päällä enkä heitellyt niitä kulhoon toisesta päästä keittiötä niinkuin yleensä, taidan jättää ihan pysyvään käyttöön tämän tavan. Siistiä on muttei tunnelmallista.

Perintökulhoa en muistanut esille kaivella vaan muovipytyllä edettiin, pyyhkeen arvo sentään lähes korvaamaton, tyttö omin pikku kätösin sen äitienpäivälahjaksi ommellut.

Eikä kyllä kohoa taikinakaan nättinä ja kiiltävänä, tuoksun sentään itse tunsin vaan en usko sen kuvasta välittyvän.

Vaan mitä väliä jos/kun leipoessa tulee sotkua eikä sen aikana ole tunnelmasta tietoakaan, ainakaan muusta tunnelmasta kuin siitä että tympääntyneenä niitä sotkujansa siivoaa, aika hyviin tunnelmiin sitä pääsee kun tyttö kotiin tullessaan sanoo että aina kun meidän rapussa tuoksuu hyvältä se tuoksu tulee meiltä tai mies toteaa töistä tullessaan että mitä hyvää sä tällä kertaa oot leiponut.
Hyviin, tai pikemminkin loistaviin tunnelmiin pääsee myös syömällä yhdeltä istumalta ihan itsekseen puoli vuoallista "maailman parasta raparperipiirakkaa" (jonka ohje löytyy TÄÄLTÄ ) tai viisi pari viipaletta ihan isse leivottua vielä lämmintä kauraleipää (ohjeen laitan myöhemmin).

Se klassinen "voi sulaa vastaleivotun lämpimän leivän päälle"-kuva jäi ottamatta  kun oli niin kiire sitä leipää maistaa.


Semmosta joutavanpäivästä höpinää tänään kuten aina, loppuun vielä arvonnan voittaja, arpaonni oli suosiollinen tällä kertaa Eskurin Maijalle, onneksi olkoon♥ (Laitahan s.postilla osoitetta (kirsi1970@hotmail.com) niin minä pistän puolestani paketin postiin)

Vielä lopunpaan (vai lopumpaan, en tiedä) kuva omituisimmasta ja helpoimmasta "kakusta" jonka olen ikinä tehnyt, itselleni maistuisi näin alkukesästäkin kunnon kermamansikkakakku vaan mitä toivoo tyttö; mustikoilla ja kermalla kuorrutettua vesimelonia, oli bongannut "reseptin" jostain, hyvää oli kuulema, itse en pystynyt kyennyt raparperipiirakkaövereiden jälkeen edes ajattelemaan tuon maistamista.

                           Ihan liian kevyttä minun makuuni.



Epätrendikäs arvonta

Joo tiedetään, tiedetään kyllä täälläkin että sisustustekstit on ihan so last season, vai oisko jopa sitäkin edellistä, ainakin jos so called-asiantuntijoita kuuntelee, eilisellä Matkuksen reissulla pisti kuitenkin silmään se että kummallisen paljon niitä tekstijutskia oli liikkeissä myynnissä, ehkäpä se vaan on niin että sisäänostajat ei niitä "asiantuntijoita" kuuntele, voisko tosiaan olla niin ...

Tuolla joskus aiemmin lupailin arvontaa ja eilisten tekstipohdintojen seurauksena arvottavaksi valikoitui mitäpäs muutakaan kuin niitä tekstijutskia, nyt ei auta muuta kuin toivoa että joku muukin on yhtä epätrendikäs kuin minä mitä noihin teksteihin tulee, oishan se hirveetä jos järjestäis arvonnan eikä kukaan osallistuisi, siinähän ei sitten muu auttaisi kuin vaivihkaa poistaa koko arvontapostaus, tai jotain.


Palkinto sisältää betoniset KOTI-kirjaimet, lautasliinoja, astiapyyhkeen ja kangaskassin, kommentista yksi arpa, voisithan sinä halutessasi kertoa minkä verran seuraat/toteutat trendejä vai ootko sellanen ihan omien polkujen tallustelija vaan ei oo pakko jos ei halua, ihan pelkkä mukana kommenttikin piisaa.


Arvonta alkaa nyt ja päättyy sunnuntaina 7.6. Onnea arvontaan ♥

( Nykyään on kuulema trendikästä paistaa letut ilman jauhoja ja sellaisia tytön pyynnöstä banaanilla höystettynä viimeisenä kouluaamuna paistoinkin, kutsukaa vain jästiksi mutta minä syön lettuni jatkossakin jauhoilla höystettynä, en ymmärrä miten voi lettu, sydämenmuotoinenkin vielä kaiken lisäks, maistua niin...Epäletulta:))


Omituinen ostos

Ihan just tarkistin ja tulos on tämä; jos yhtä jakkaraa ja tietsikkapöytänä toimivaa kirjoituspöytää ei lasketa niin kaikki muut meillä olevat huonekalut on tuunattu tavalla tai toisella, osaa enemmän, toisia vähemmän, jotkut useampaan kertaan. Ihan meinasin järkyttäytyä moisesta laskutoimituksesta  mutta sittenhän mä muistin että ai niin, sähän Kirsi olet ihan tarkoituksella hankkinut tuunattavia kalusteita, huh kun helpotti kun tuon muistin.


Olen parisen viikkoa etsiskellyt tuunattavaa tarjoiluvaunua nojatuolin viereen, ihan tylsää istua nojatuolissa katsomassa telkkua tai lukemassa jos vieressä ei ole tasoa mihin karkkihvikupposensa laskisi. Niin tylsää että menin ja tein melko hätäisen ratkaisun, facen kirppisryhmässä tuli myyntiin Ikean tarjoiluvaunu vai mikä apupöytä nyt olikaan ja ennenkuin huomasinkaan olin täyttä häkää viestittelemäsä myyjän kanssa että milloin voisin sen noutaa. Eikä siinä mitään, tykkään tuosta kyllä ja onhan se uutta vastaava alle kolmasosalla alkuperäisestä hinnasta mutta mutta...

... ihan järjettömän outoa mennä ja ostaa kaluste jota ei edes suunnittele tuunaavansa, apua mikä mua vaivaa!

Jotta tasapaino jollain tavalla säilyisi niin piti päästä muita juttuja tuunailemaan, kokeilin että voiko laastilla maalata ja kyllä, kyllä sillä vaan voi, ainakin tavallaan voi, ainakin melkein... Siitä lisää joskus toiste, nyt tekemään lättytaikinaa huomisaamua varten, mulla on tapana paistaa tytölle lettuja aamupalaksi lukukauden viimeisenä ja ensimmäisenä koulupäivänä, tyttö heitti kyllä jo tänään koululaukun lomateloille ja Kukka tuunasi siitä heti itselleen... No jonkun.

                                    Kivaa viikonloppua♥