Sisustusdiktaattorin vallasta luopumisyritys: Miestuoli

Ei niin mukavasta-asiastakin voi löytää, jos ei  hyvän niin kelvollisen puolen, ainakin jos tarpeeksi järeillä aseilla kaivaa,ihan ei kuitenkaan talikko ja lapio riittäneet mulle että tästä hirmuisesta  (hoito)väsymyksestä hyvän puolen löysin vaan kun otin avuksi kaivinkoneen ja dainomaittia niin johan löysin, jos nyt en hyvän niin ainakin kelvollisen puolen.

On ihan yllättävänkin paljon aikaa miettiä niin syntyjä syviä kuin kepeää hömppääkin kun ei jaksa normi "kanamaiseen" tapaansa kaahottaa hommasta toiseen ja eiköhän sitä miettimään pysähtymistä voi ihan kelvollisena asiana pitää?

Tai no,miten sen nyt ottaa...Olen pitänyt epätervettä itsekkyyttä yhtenä ärsyttävimmistä luonteenpiirteistä ja vaikken edes aseella uhattuna tunnustautuisi "yleisluontoisen" itsekkääksi niin salaman lailla iski männä viikolla mieleeni ajatus:herranjestas Kirsi,sähän oot oman koti(valtakunta)si epäterveen itsekäs sisustusdiktaattori!
Hetken siinä itseni kanssa väittelin tyyliin no en varmaan oo,oonhan mää,enpäs ole,olenhan, kunnes päätin hyväksyä karun oivallukseni,niin mukavaa kuin se itselleen valehtelu onkin.

Sellanenhan mä olen, teen, siirrän, maalaan ,muutan, ostan,puljaan jne. ihan oman makuni ja haluni mukaan enkä kysele,ainakaan etukäteen,saattaisin pian saada vastauksen joka ei suunnitelmiini sovi ja eihän se kysely muutenkaan diktaattorin toimenkuvaan ole koskaan kuulunut.
Melkein meinasi huono omatunto iskeä vaan sitten muistui mieleen miehen joskus esittämä ehdotus mustasta,nahkaisesta tv-tuolista jonka välittömästi tyrmäsin,ne kun on niin rumia eikä sellainen muutenkaan MINUN suunnitelmiini sopinut.

Siinä se nyt on, ystävältä kympillä ostettu ja miestä kovasti ilahduttanut MIEStuoli raheineen,melko edullista tuo paremman omatunnon ostaminen nykyään...

Salamaniskun seurauksena teinkin päätöksen että hieman yritän otetta sisustusdiktaattorin vallankahvasta höllentää, se kun ei tosiaan taida olla niin vaikka sen kyllä pitäisi olla että jos minä olen tyytyväinen muidenkin on oltava joten olkoon nyt tuo miestuoli pieni askel sisustusdiktaattorille mutta suuri askel tasa-arvolle,vai oliks se toisinpäin...

(Hyvistä päätöksistä ja yrityksestä huolimatta,sellasta tasa-arvoa ei ole vielä keksittykään että ne maisemataulut takaisin seinälle laittaisin kun niistä kerran eroon pääsin!)

                                    Kivaa keskiviikkoa ♥       


Matkamuistotaulut = Liitutaulut

Päläpäläpälätyksenomaisia seliseliselityksiä,tähän täällä iski aivan hirmuinen hoitoväsymys tuossa jokunen viikko sitten. Melkoisen omituinen fiilis kun pää pelaa niin normaalisti kuin tää pää vain voi mutta kaulasta alaspäin olo on kuin yrittäisi edetä upottavalla suolla vaan kyllä tää tästä, ihan normaalia kuulema on hoitojen tässä vaiheessa ja tietysti parempi näin päin, parempi pää pivossa kuin suolla.Tai ei ehkä sittenkään, tarkistin nykysuomen sanakirjasta ja pivo tarkoittaa näköjään kämmentä...



Niin väsynyt en kuitenkaan ole onnistunut olemaan etteikö kirppistely kiinnostaisi.Jos haluaisin olla vakavasti otettava eroon ylimääräisestä tavarasta-tyyppi niin kertoisin että vihdoin on tuossa projektissa päästy pisteeseen jossa pääsin hankkiutumaan eroon kaikenlaisista koreista,laatikoista sun muista säilyttimistä,piste. Vaan kun en ole niin kysyn että mitäs kirppispöydän pitoa se sellainen on ettei muiden pöytien tarjontaa katsastaisi ja vastaan että no ei niin mikään...

Mikään uutispommi ei ole kenellekään meillä tai blogissa käyneelle lienee se tieto että "trendikäs" ei kuulu top-tonnisanojen joukkoon niiden sanojen joukossa joilla tätä huushollia voisin kuvailla, mutta kyllä mä niitä trendejä kuitenkin seuraan. Hyvin pysyy "trendikartalla" sisustuslehtiä ja -blogeja lukemalla enkä ole päässyt välttymään siltä tiedolta että tingelitangelimuodot on nyt kuuminta hottia tai kylmintä coolia, miten tuon nyt sitten tahtookin ilmaista...Tingelitangeleissa on minusta jotain kivaa joten...

...kolmen euron kirppislöytölamppu pääsi meille sellaisen virkaa toimittamaan,pöllöä en kuitenkaan aio loputtomiin vankina pitää vaan sen tilalle tuonne päätynee joku kasvi kunhan sopivan löydän.

Siitä asti kun näin Tannin blogissa TÄMÄN IHANUUDEN olen epäaktiivisen aktiivisesti haaveillut samantyyppisestä ja nyt löytyikin kahdella eurolla sopiva jalkaosa joten enköhän minäkin ole piakkoin onnellinen hyväntuulisen hymyilyttävän näköisen maatuskalampun omistaja,jahka täältä suolta kuivalle maalle könyän.

Maatuskalamppua odotellessa voin tunnelmoida tämän meidän ensimmäisen "design-valaisimen" valossa (jos ei omaa designia lasketa),vois sanoa että alkuperäisen hintansa huomioiden ehkä paras kirppislöytö ikinä,siis hinnaltaan, ei muuten...

Vaikka onhan tuo ihan nättikin...

Nätti on katajainen (?) kolmen euron tarjotinkin ja vaikka mä olen niin epäromanttinen kuin nainen vaan olla ja voi niin kyllä tuli jotenkin hellyttävä fiilis kun tuon takana olevan tekstin näin...

...toivottavasti kuitenkin Ärrällä on sydän edelleen paikoillaan eikä tuossa meidän olkkarin pöydällä.

Romantiikasta puheenollen,oli miehen ilmeet ja eleet taas näkemisen arvoisia kun töistä tullessaan bongasi keittiön pöydältä nuo allaolevat lautaset, jouduin muistuttamaan että on olemassa tutkimuksia joissa  päänpuistelun ja niskakipujen yhteys on kiistatta todennettu, ei mokoma uskonut, niinkuin ei sitäkään että käväisin tuossa päiväseltään reissussa...

Lautaset maksoivat yhteensä 70 senttiä ja (kivojen reunakuviointien takia) ne kirpparilla nähdessäni tiesin heti mitä niistä tulee ja mihin ne meillä päätyvät...

Niin kivat noista tulikin että kolme lautasta lisää olen jo "reissannut",päätynevät sen yhden miehen konttiin jota ei tässä vaiheessa lokakuuta arvaa vielä nimeltä mainita...

Enkä myöskään arvaa tässä vaiheessa lokakuuta jättää miehen näkyville tätä uusinta kirppislöytöäni,kolmen euron vyyhdinpuuta, josta muuten heti sen kirpparilla nähdessäni tiesin mitä siitä tulee ja mihin se meillä päätyy ;)

                                         Tingelitangelia tiistaipäivään♥


Vahingossa "trendikäs" asensi kissateveen ja arpoi voittajat

Joskus on kummallisen pitkä matka asioiden suunnittelusta toteutukseen ja niin kävi tämänkin homman kanssa,Kukan telkkari odotti rapiat 4 vuotta kellarissa ennen kuin sain aikaiseksi asentaa sen toimintaan.

Kahdessa edellisessä kodissa meillä on kissan tv ollut käytössä ja voi miten siitä on riemua riittänytkään,se kun on tuo sisäkissan elämä muutoin niin kovin tylsää,kuka sitä nyt jaksaisi jatkuvasti syödä,nukkua ja saada osakseen kaikenlaisia hellittelyjä ja rapsutuksia?
Jaa no kuulostaa kyllä oikeastaan ihan mukavalta,pitäiskö tässä sisäkissaksi vallan ryhtyä...

Edellisessä kodissa asuessa heräsin kerran siihen kun ensin kuuluin kilahdus,sitten loiskahdus ja lopuksi naukaisu,en tiedä oliko Kukka kala-ateriaa tai kylpyä vailla vai olisiko lämpölampun päällä ollut mukava paikka makailla mutta niin vaan pääsin pelastamaan kissan ylipitkältä kylvyltä,saatoin kyllä mennä keskeyttämään hyvin alkaneen kalastusreissunkin,kuka näistä tietää...Vieläkin naurattaa kun muistelen kissan käytöstä mulahtamisen jälkeen,jokainen kissojen kanssa tekemissä ollut tietää varmasti miten kissa osaa käyttäytyä kuin mitään "noloa" ei olisi tapahtunut vaikka mitä olisi tapahtunut, ihan niinkuin Kukkakin,turkki vettä valuen tuijotti hetken että mitä toi nainen tossa hätäännyksissään häilää, teki parit piiiitkät venyttelyt ja aloitti turkkinsa nuoleskelun hyvinkin välinpitämättömän näköisenä.Siinä taas yksi asia josta ihmiset vois ottaa mallia,mitäs siitä vaikka välillä vähän mulahtaa, ainahan voi teeskennellä ettei mulahtanut,eiku siis..No en mä nyt keksikään mitään.

Kissateeveen-ohjelmien jatkuvuuden takaamiseksi tyttö halusi hankkia opaskyltin Kukalle,hieman epäillessäni osaako Kukka lukea ja vaikka osaiskin niin mahtaako ymmärtää englantia,tyttö tuijotti hetken että mitä toi äiti tossa horisee, teki parit piiiitkät venyttelyt ja aloitti puhelimensa räpläämisen hyvinkin välinpitämättömän näköisenä.Anna mun kaikki kestää,tyttären roolimallina on kissa!

Jokunen viikko sitten maalasin,osana sitä Ruotsin tuliaisista alkanutta lumivyöryä, nikkaroimani ikkunanpokakaapin ulkopuolen mustaksi,ajattelin kaapin ottavan itseään niskasta rungosta kiinni ja ryhdistäytyvän ja niinhän siinä kävikin,kivempi minusta noin kuin kokovalkoisena.Pari päivää myöhemmin menin jonkun blogin linkittämänä selailemaan erästä nettikuvastoa,lähellä oli etten jakkaralta pudonnut kun huomasin siellä  ällistyksekseni TÄMÄN KUVAN, haaveilin siinä sitten että olen kerrankin "trendikäs", tosin ihan vahingossa..

No niistä trendikkyyshaaveiluista tultiinkin sitten ryminällä alas heti seuraavan kirpparireissun jälkeen,ei pysty järjellä ymmärtämään käsittämään selittämään mihin kaikkeen ja minkä ihmeen takia ihminen voikaan silmänsä iskeä.Tai siis joka tyttöhän tarttee tollasen auton istuimeen tarkoitetun nappulajutun,eikös vaan tarttekin? Ensiajatuksena oli käyttää puupallerot johonkin tuunailuun,monta sataa palleroa 3 euron hintaan,vaan sitten menin ja kokeilin sitä tuon tuolin päälle ja niin siinä vaan kävi että jostain itselleni(kin) aukeamattomasta syystä tuo näyttää niin kivalta että saa jäädä tuohon,tosin se kiinnitettävä paremmin,valuvaista sorttia kun mokoma meinaa olla.

Edellisessä postauksessa hieman vilauttelin tuota olkkarin uutta järjestystä ja en nytkään malta paria kuvaa olla laittamatta,niin tyytyväinen siihen olen,ainakin siihen seuraavaan siivouspäivään asti.
Tietsikkapöytä siirtyi ikkunan alle,ihan hirmuisen kätevää,siinä sitä nyt kelpaa ikkunasta tuijotella ulos aurinkoisena päivänä. Mitään tekemistähän ikkunasta ulos tuijottelulla ei tietenkään ole sen tosiseikan kanssa että aurinkoisena päivänä sälekaihdinten ollessa auki näytöltä ei näe mitään peen vertaa. Pitäisköhän teen ennen kuin ajattelen-tyyppisen tyypin ottaa ja siirtää aurinkolasit tietsikkapöydän laatikkoon...

Samainen teen ennen kuin ajattelen-tyyppinen tyyppihän kotiutui parisen viikkoa sitten kirpparilta pyöreän keittiönpöydän jota ei tiennyt tarvitsevansa kanssa.Tarpeeton tarpeet keksii ja niin kävi tällekin, jalat poikki ja viilutetun pöytälevyn ärsyttävän varoen tehty hionta, tarkkasilmäisenä huomasin vasta kotona että pöytälevy oli ällöttävän tahmea, millä lie joku yritänyt sitä käsitellä. Jalkojen maalausta mietin vielä,kerrankin ennen kuin teen.

Sohva siirtyi takaisin vanhalle paikalleen oltuaan päivän vastakkaisella seinustalla, en tiedä mitä mielessäni liikkui kun sen lyhyelle seinustalle siirsin,oli tuo pitkä seinusta aika "metkan" näköinen kun ensin oli akvaario-taso,sitten tv-taso,sitten heteka ja hännän huippuna tietsikkapöytä,ei harmita etten ottanut kuvaa,olipahan muuten pötkylä en paremmin sano.
Pikkusen pötkylähän tuo on vieläkin vaan ei kauaa,tuohon mattojen väliin ja hieman päällekin tulee yksi juttu jota olen tekemässä yhdestä jutusta,ihan kohta tartun julmetun kokoiseen puukkosahaan ja alan surruutella joten yhdestä jutusta tehtävästä jutusta pääsen tännekin kirjoittelemaan ihan pian,olettaen että puukkosahan käytön jälkeen on sormet tallella,mies taisi sitä hieman epäillä jos mitään pystyn päättelemään huolestuneista katseista,kamalasta varoittelusta ja annetuista ohjeista joita tuossa aamutuimaan ennen hänen töihinlähtöään sain,siis ihan kuin mä olisin tyyppi joka tekee ennenkuin ajattelee...

Pitkien pölinöitten päätteeksi ne arvonnan voittajat,arpaonni suosi Irmastiinaa Luonto sisustaa -kirjan muodossa ja Rouva Kivitikkaa Neulo virkkaa kirjo jämälangasta-kirjan suhteen,laitan s.postia ihan tuotapikaa :)

                            Aurinkoista tiistaita sulle♥


Olkkarin muutosta & kirja-arvonta

En usko ollenkaan olevani maailman historian ensimmäinen ihminen jolle on käynyt niinkuin mulle kävi viime viikolla,ihan varmasti joku saman kokenut istuu siellä lukemassa ja nyökyttelemässä tietävä ilme kasvoillaan...


Sen jälkeen kun aloitin eroon ylimääräisestä tavarasta-projektini siivoaminen on muuttunut paljon helpommaksi,niitä kasoja,kekoja ja pinkkoja ei vaan kerry vanhaan malliin kun kamaa on vähemmän. En olisi koskaan uskonut sanovani näin mutta sanonpahan nyt sitten kuitenkin,tavallaan se on tylsääkin,siivoamisen jälkeen ei tunnu niin siistiltä kun ei ole niitä kasoja,kekoja ja pinkkoja joutunut raivaamaan,jää se sainhan mä sen kaaoksen kesytettyä-voittajafiilis saavuttamatta:)
Ja aikaakin jää,jää jopa niin paljon aikaa että kesken sen siivouksen joka ei oikeastaan siivousta olekaan päähän pätkähtää että vaihdanpa järjestystä,sitten ainakin varmasti näyttää ja tuntuu erilaiselta..


Pieni hetki mielikuvittelua,tuo tuonne,tää tähän ja tuo tuonne ja ei muuta kuin hommiin,kuka sitä nyt mittailemaan vaivautuisi. Johan alkoi kasoja,kekoja ja pinkkoja syntyä,neljän tunnin päästä kun mies kotiutui töistä,minä makasin jalkalampun valossa (joka oli väärällä paikalla) sohvalla (joka oli väärällä paikalla) kuppi kahvia edessäni sohvapöydällä (joka oli väärällä paikalla) tuijottamassa tvtä (joka oli väärällä paikalla) ja osaamatta oikein päättää pitäisko itkeä vai nauraa.Valitsin kuitenkin jälkimmäisen ja ajattelin että huomenna on päivä uus ja niinhän se olikin,ihan kiva järjestys olkkariin muotoutui.
Ja näytti muuten todellakin siivotulta ja tuntui myös.


Ennen kuvat on vanhoja mutta järjestys kuitenkin melko sama kuin vielä viime viikolla,yritin löytää samoista kulmista otetut kuvat kuitenkin.


Korin (aiv?) löysin viime viikolla kirpparilta,maksoin siitä omalla kirppishintamittapuullani ison summan,15 euroa, mutta kun olen tuollaista haikaillut niin ostettavahan se oli kun kohdalle osui.Hintaa tosin kompensoi (VM-carpetin cameron-)matto joka on roskislöytö,ei tosin minun,minä ostin sen 6 eurolla ja ovh. näyttää olevan lähemmäs 200 euroa joten enköhän mä ton korin ostohintajärkytyksestä toivu tolpilleni ihan pian.


Kaikki hetekan tekstiilit ja korissa oleva peitto,lukuunottamatta TIINAN arvonnassa voittamaani pellavatyynyä, ovat myös peräisin kirpparilta,ihan kivoja juttuja sieltä kyllä löytää tarpeeksi usein kun kiertää.Tikkaat nikkaroitiin miehen kanssa yhteisvoimin,tais odottaa seipäät partsilla kolmisen vuotta tikkaiksi päätymistä joten oli kyllä jo aikakin.Potkun persauksille antoi Pinterestissä näkemäni kuva (TÄMÄ) tikkaisiin ripustetuista pallovaloista ja ihan kiva tuosta omastakin versiosta tuli.


Sitten siihen kirja-arvontaan,arvonta alkaa nyt ja päättyy tämän viikon sunnuntaina.


Arvon 2 kirjaa, Sanna Vatasen Neulo virkkaa kirjo jämälangasta ja Susanna Uusitalon ja Ritva Tuomen Luonto sisustaa.

Kirjojen nimien kohdalla on linkit joista niihin pääsee tutustumaan hieman tarkemmin.Yhden arvan taktiikalla mennään ja mullahan on tapana arvontojen yhteydessä kysellä kaikenlaista,utelias kun olen ja nyt kysynkin seuraavaa:Oletko sinä keksinyt itsellesi "sisustusääntöjä" ja jos olet niin noudatatko niitä? Mulla ainakin sääntöjä piisaa ja jokaikistä olen tainnut rikkoa,tv ei saa näkyä heti huoneeseen astuessa,olen rikkonut,ei tvtä ikkunan alle,olen rikkonut,huoneeseen tultaessa pitää olla tyhjää tilaa eikä saa olla kalusteita kulkureittien tukkeena,olen rikkonut,meille ei keltaista tule,eipä vissiin  tulekaan muuta kuin ihan pikkuisen keltaista tapettia eteisen seinään jne. , tätä vois jatkaa loputtomiin mutta luulen että kysymys aukeaa näillä esimerkeillä paremmin kuin hyvin.
Mainitsethan kommentissa myös kumpaa kirjaa tavoittelet.

                                          
Ai niin,syy miksi kuvailin vain yhtä olkkarin nurkkaa on viimeviikkoisessa kirppisreissussa,lähtiessäni en tiennyt tarvitsevani pientä pyöreää keittiönpöytää mutta sellaisen kanssa kuitenkin kotiuduin.Kotona huomasin olleeni oikeassa,en mä sellaista tarttekaan ja siksipä tuo pöytä on nyt projektin alla,samoin kuin olkkarin vanha pöytä,samoin kuin keittiön pöytä,voisko joku pysäyttää tän lumipallon:) Onhan tässäkin tietysti puolensa,nää kun saa tehtyä ja siivoaa niin taatusti tuntuu taas siivotulta...
                                   Kivaa keskiviikkoa sulle♥                                


Partsilta

Kummallinen on virtuaalimaailma, tässä on nyt kulunut suurinpiirtein viikon päivät etten ole päässyt blogger-tiliini kirjautumaan ja voin kertoa että meikälaisen olemattomilla tietoteknisillä taidoilla on höyry noussut päästä kun olen ongelmaa yrittänyt ratkaista,tänään sitten selvisi että tytön "luoman" google+-tilin salasana on vaihtunut blogger-tilini salasanaksi,en tajua miten se voi olla mahdollista?!Ei mun järjenjuoksun mukaan mitenkään ja muutenkin taidan todeta kuten kyseisen google+-tilin omistaja niin usein nykyisin:ihan sama,problem solved...

Männä viikolla nakkasin loputkin kesäkukat menemään ja sisustelin partsille vähän syksyisempää ilmettä.Pitkästä lack-hyllystä ja harkoista kasasin kaipaamani tason tuonne. Terran miesmyyjällä ei jostain syystä pokka pitänyt kun ilmoitin tarvitsevani 3 sellaista jännää harkkoa, siis niitä sellaisia joita nykyään käytetään paljon sisustuksessa? Ai et ole koskaan kuullutkaan? Miten niin rakentamiseen tarkoitettuja? Näitäkö ostetaan yleensä hieman kolmea suurempi määrä? Mitä,ai tuhansia kappaleita,no en kai mää kaksovisella pikkukotterolla tänne olis ajanu jos niin paljon tarttisin? Kumma heppu,jäi hekotellen vilkuttamaan perään,en tajuu...

"Pullopoka" päätyi vaihteeksi partsille,näytti jotenkin ankealta siltään ja kokeilin siihen noita musta-valkoisia valokuvia ja ihan kiva siitä tulikin.

Kirppislöytöpäiväpeittokin päätyi parvekkeelle,ainakin siihen asti kun keksin/löydän tuohon jotain muuta.

TANNIN-blogista nappasin idean säilykepurkkeihin "istutetuista" kävyistä,aika söpösiä mielestäni.

Ensi viikolla pitäis lähteä taas rautakauppaan,ostin parvekkeelle sopivan viiniköynnöksen ja koska ilman muuta oletan sen selviävän kevääseen asti hengissä niin ajattelin laittaa tuohon seinälle kiipeilytueksi sellaisen rautalankaisen jutskan jossa on niitä neliöitä,saas nähdä tietääkö rautakaupan myyjä mitä tarkoitan...

Omiin silmiini kaikista kivoin juttu parvekkeella on pitsipallovarjostin jonka sisälle ompelin led-valot,aivan ihanan näköinen pimeällä,laitan kuvan kunhan muistan ottaa:)

Semmosta tänään,ensi kerralla varmaan olkkarin uusia tuulia,lähti taas "siivous"päivänä ajatus hieman muualle kuin siihen siivoamiseen...

                                   Muikeuksia alkavaan viikkoon♥